Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen (YK 1948) mukaan kaikilla tulisi olla oikeus elää ilman pelkoa (freedom of fear). Tämä perusihmisoikeus ei toteudu suomalaisten naisten arjessa.
Naisiin kohdistuva väkivalta on vuosi toisensa jälkeen Suomessa merkittävä sosiaalinen ja terveydellinen ongelma. Väestökyselyn mukaan 16–74-vuotiaista suomalaisista 75 % on kokenut henkistä, fyysistä tai seksuaalista lähisuhdeväkivaltaa ainakin kerran elämässään. Parisuhteessa väkivaltaa oli kokenut 44 % ja lapsuudessa väkivaltaa 65 % vastaajista (Siltala ym. 2022). Eurostatin väliraportin mukaan Suomi on pitänyt kärkisijaa naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyydessä: 33,8 prosenttia suomalaisnaisista raportoi kokeneensa fyysistä parisuhdeväkivaltaa elämänsä varrella (FRA 2024). Naiset kokevat lähisuhteissaan elämänsä aikana huomattavasti miehiä enemmän toistuvaa ja vakavaa väkivaltaa sekä seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa, eron jälkeistä vainoa ja kuolemaan johtavaa väkivaltaa (Attila ym. 2023; Suonpää ym. 2023). Parisuhdeväkivalta mutta erityisesti seksuaaliväkivalta on luonteeltaan piilorikollisuutta: vuosittain noin 60 000 naista joutuu seksuaaliväkivallan kohteeksi (Nipuli, Hakkarainen & Laitinen 2017), mutta poliisille ilmoitetaan vain murto-osa tapauksista (Tilastokeskus 2024). Suomessa kuolee vuosittain naisia miehen tappamana, tyypillisesti kumppanin tai ex-kumppanin toimesta. Tänä vuonna jo 16 naista (Eeva-media 2025)
Naisiin kohdistuva väkivalta maksaa julkiselle terveydenhuollolle 150 miljoonaa euroa vuodessa, ja lähisuhdeväkivaltaa kokeneet naiset käyttävät julkisia terveys- ja sosiaalipalveluita kaksi kertaa ja oikeuspalveluita jopa neljä kertaa enemmän kuin väestö keskimäärin (Siltala ym. 2022). Julkisuudessa on viime aikoina myös keskusteltu siitä, kuinka naisten osuus korostuu Kelan tukemissa kuntoutuspsykoterapioissa. Syy siihen lienee täysin looginen – väkivalta lähisuhteessa tuottaa kysyntää mielenterveyspalveluille (Hisasue ym. 2025).
Inhimillinen turvallisuus on Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) kehittämä käsite, joka julkaistiin vuonna 1994. Käsite poikkeaa radikaalisti siitä, kuinka turvallisuutta oli tätä aikaisemmin hahmotettu. Käsite korostaa ihmisten perustarpeiden, arvokkuuden ja turvallisen elämän merkitystä, pyrkien laajentamaan perinteistä turvallisuusajattelua valtion turvallisuudesta, kuten ulkoisiin hyökkäyksiin varautumisesta, yksilöiden kokemaan turvallisuuteen. Inhimillistä turvallisuutta tarkastelevassa erikoisraportissa (UNDP 2022) todetaan, että ahdistuneisuus on lisääntynyt myös maissa, joissa terveys-, varallisuus- ja koulutustaso on korkealla tasolla. Raportissa tarkastellaan useita kansalaisten arkeen liittyviä uhkia, joista naisiin kohdistuvan väkivallan tuottama eriarvoisuus on yksi keskeinen globaali ongelma. (Kabeer 2014; UNDP 2022.)
Kestävän ja myönteisen yhteiskunnallisen kehityksen ja turvallisuudentunteen välisen kuilun poistamiseksi, raportti peräänkuuluttaa solidaarisuutta, joka mahdollistaa ihmisille elämän ilman puutteita, pelkoa, ahdistusta ja nöyryytystä. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ylläpitäviä voimia voidaan kuitenkin tunnistaa niin globaalilla, kuin kansallisellakin tasolla.
Vuonna 2018 julkaistu RESTORING THE NATURAL ORDER: The religious extremists’ vision to mobilize European societies against human rights on sexuality and reproductioon on seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuksien Euroopan Parlamentaarisen Foorumin sihteerin Neil Dattan kokoama teos, jossa käsitellään pyrkimyksiä, joilla halutaan heikentää ihmisoikeuksia ja mm. naisten asemaa yhteiskunnassa. Lue lisää: “Restoring the Natural Order”: The religious extremists’ vision to mobilize European societies against human rights on sexuality and reproduction | EPF
Edellä mainitussa teoksessa tuodaan esille samanlaisia tavoitteita, joita on koottu Yhdysvalloissa ohjekirjaan nimeltä Projekti 2025. Kyseessä on Heritage Foundationin tuottama asiakirja, jolla tavoitellaan äärikonservatiivisen politiikan edistämistä Yhdysvalloissa. Asiakirjassa ehdotetaan esimerkiksi, että terveys- ja sosiaaliministeriön tulisi ”ylläpitää raamatulliseen perustuvaa, yhteiskuntatieteellisesti vahvistettua määritelmää avioliitosta ja perheestä”. Ohjekirja korostaa naisen paikkaa kodin ja lasten hoitajana ja tavoittelee julkisten päivähoitopalveluiden korvaamista kotihoidolla ja -opetuksella. Lue lisää: https://yle.fi/a/74-20132678
Monet naisvihamieliset influensserit eli sosiaalisen median vaikuttajat pyrkivät osaltaan istuttamaan naisvihamielisiä ja homofobisia tai rasistisia näkemyksiään nuoriin mm. Tiktokissa ja YouTubessa. Suomessakin on havahduttu tähän ilmiöön: ”Meno on ajoittain mennyt ihan älyttömäksi”, sanoo rehtori – naisvihamielinen Andrew Tate villitsee poikia yläkouluissa | Kotimaa | Yle
Ajassamme on monia virtauksia, jotka pyrkivät heikentämään ihmisoikeuksien toteutumista. Miten näihin uhkiin tulisi reagoida ja varautua? Tämän kysymyksen äärellä olemme myös Suomessa, kun lähestymme YKn naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää, jota vietetään 25.11. ja seuraavan Istanbulin sopimuksen (=Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta) toimeenpanosuunnitelman julkistamista vuosille 2026–2033. Onko Suomi kaikille turvallinen maa vai annammeko sisäisen turvallisuutemme horjua miesten käyttämän väkivallan seurauksena?
Haluatko tietää lisää?
Kysy asiantuntijaltamme
Johanna Linner Matikka
Johtava kriisityöntekijä
puh. 044 9011 674
johanna.linnermatikka@tukinainen.fi
Lähteet
Attila, H, Keski-Petäjä, M, Pietiläinen, M, ym. Sukupuolistunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta Suomessa 2021. Loppuraportti. Tilastokeskus; 2023. Luettu 2.3.2024. https://stat.fi/media/uploads/sukupuolistunut_vakivalta_teemasivu/sukupuolistunut_v%C3%A4kivalta_ja_l%C3%A4hisuhdev%C3%A4kivalta_suomessa_2021_-loppuraportti.pdf
FRA, EIGE, Eurostat (2024), EU gender-based violence survey – Key results. Experiences of women in the EU-27, Publications Office of the European Union, Luxembourg. Luettu 13.2.2025. https://ec.europa.eu/eurostat/documents/7870049/20464303/KS-01-24-013-EN-N.pdf/052adbe2-40bd-9472-87c0-ed14c7106bfa?version=1.0&t=1732193841491
Eeva-media (2025) Väkivaltaan kuolleet naiset 2025. https://www.eeva.fi/jutut/vakivaltaan-kuolleet-naiset-vuonna-2025
Hisasue T, Kruse M, Hietamäki J, et al. (2025) Revictimization and Mental Health Service Use in Intimate Partner Violence: A Comparison of Single and Multiple Reports Using Linked Police and Health Registers. International Journal of Social Psychiatry. 2025;0(0). https://doi.org/10.1177/00207640251379
Kabeer, N. (2014) Violence against women as ‘Relational’ vulnerability: engendering the sustainable human development agenda. Occassional Paper. United Nations Development Programme, New York, USA. http://eprints.lse.ac.uk/id/eprint/58019
Nipuli, S.; Laitinen, L.; Hakkarainen, P.; Heinonen, S. (2017) Seksuaaliväkivalta vaikuttaa kokonaisvaltaisesti uhrin elämään. Helsinki: Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. https://www.duodecimlehti.fi/duo13859
Siltala, H, Hisasue, T, Hietamäki, J, ym. Lähisuhdeväkivallasta aiheutuva palveluiden käyttö ja kustannukset: Terveys-, sosiaali- ja oikeuspalveluissa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:52. Luettu 7.2.2024. https://www.julkari.fi/handle/10024/146821
Suonpää, K, Koskela, T, Sutela, M, ym. Naisiin kohdistuvat parisuhdetapot: Tapahtumaketjut, taustat ja ehkäisy. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:16. Luettu 5.3.2024. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164731
Tilastokeskus (2024) Rikos- ja pakkokeinotilasto 2024. https://stat.fi/julkaisu/cm1hhoykp7ool07vxxviu7oxt
UNDP (2022) 2022 Special report: new threats to human security in the Anthropocene Demanding greater solidarity. https://www.undp.org/fi/finland/publications/erikoisraportti-2022-inhimillinen-turvallisuus