Uudet seksuaalirikossäännökset voimaan 1.1.2023
Uudet seksuaalirikossäännökset koskevat rikoksia, jotka tapahtuvat 1.1.2023 tai sen jälkeen.
Seksuaalirikoksella tarkoitetaan tekoa, joka loukkaa toisen ihmisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja on tehty vastoin suostumusta tai olosuhteissa, joissa suostumuksen antaminen ei ole mahdollista.
Raiskauksen määritelmä perustuu jatkossa vapaaehtoisuuden puuttumiseen. Pykälässä on erikseen lueteltu ne tilanteet, joissa vapaaehtoisuudesta ei koskaan ole kysymys. Sukupuoliyhteyden määritelmä laajenee. Jatkossa myös esimerkiksi toisen sukuelimen tai peräaukon koskettelu sukuelimellä tai suulla merkitsee lain tarkoittamaa sukupuoliyhteyttä.
Uusia seksuaalirikosnimikkeitä ovat muun muassa seksuaalinen kajoaminen, seksuaalisen kuvan luvaton levittäminen, seksuaalinen kajoaminen lapseen, lapsen raiskaus, lasta seksuaalisesti esittävän kuvan levittäminen.
Seksuaalisen ahdistelun määritelmä laajenee. Myös seksuaalisen hyväksikäytön ja lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkistöt muuttuvat.
Lisätietoja uusista säännöksistä voit saada juristipäivystyksestä puh. 0800 97895 ma-to klo 11-16.
Asiakastapaamiset juristin kanssa
Voit varata henkilökohtaisen tapaamisajan Raiskauskriisikeskus Tukinaisen juristille. Asiakastapaamisessa saat seksuaalirikoksiin liittyvää henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta. Voit tulla tapaamiseen halutessasi nimettömänä, tukihenkilön tai vaikkapa perheenjäsenen kanssa. Keskustelun jälkeen voit itse päättää, miten haluat asiassasi toimia.
Ajan juristin tapaamiseen voit varata maksuttomasta juristipäivystyksestämme 0800-97895 ma-to klo 11-16.
Rikostutkinta
Voit tehdä rikosilmoituksen seksuaalirikoksesta joko tekopaikkakunnan poliisilaitokselle tai asuinpaikkakuntasi poliisille. Poliisin on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muuten on syytä epäillä, että rikos on tehty. (Esitutkintalaki 3 luku 3 § (22.7.2011/805)). Sinulla on tuloistasi riippumatta oikeus saada maksuton oikeudenkäyntiavustaja rikostutkintaa varten (Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 2 luku 1a § (14.6.2013/436)). Tätä mahdollisuutta kannattaa käyttää. Lisäksi tukihenkilö voi olla mukana henkisenä tukena (Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 2 luku 3 §, 3a § (31.3.2006/243,19.12.2014/1178)).
Rikosilmoitusta seuraa asianomistajan kuulustelu. Kuulustelu voidaan tallentaa ääni- ja kuvatallenteeseen, jos kuulustelukertomusta on tarkoitus käyttää todisteena oikeudenkäynnissä eikä kuulusteltavaa voida kuulla henkilökohtaisesti oikeudessa. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi erityisen suojelun tarpeessa olevan 15-17-vuotiaan henkilön tai seksuaalirikoksen uhrin kuuleminen (Esitutkintalaki 9 luku 3 §, 4 § (22.7.2011/805).
Raiskauskriisikeskus Tukinaisen maksuton juristipäivystys 0800-97895 ma-to klo 11-16 neuvoo Sinua rikosilmoituksen tekemisessä ja rikostutkintaan liittyvissä asioissa.
oikeudenkäynti
Seksuaalirikoksen uhrin ihmis- ja perusoikeuksiin kuuluu oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Asianomistajan asemaa oikeudenkäynnissä on pyritty helpottamaan lain säännöksin ja käytännön toimenpitein.
Seksuaalirikoksen uhrin velvollisuutena oikeusprosessissa on puhua totta eli kertoa se, mitä on tapahtunut ja vastattava hänelle esitettyihin kysymyksiin. Sama velvollisuus on asianomistajan laillisella edustajalla ja asiamiehellä.
Asianomistajan luotettava ja uskottava kertomus muodostaa useimmiten tärkeimmän osan todistelua. Siksi on tärkeää, että hänen kuulemiselleen luodaan turvalliset olosuhteet oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumiseksi. Tämä on mahdollista, mutta se edellyttää käytännön järjestelyjä ja psyykkistä sekä oikeudellista tukea jo usein ennen oikeudenkäyntiä. Ilman sitä seksuaaliseen väkivaltaan tai hyväksikäyttöön liittyvät häpeä, syyllisyydentunteet ja pelot voivat vahvistua epäinhimillisin seurauksin.
Tuomioistuimessa oikeussaliin saa tarvittaessa näkösuojan (sermi), jotta syytettyä ei tarvitse kohdata kasvokkain. Myös erillinen odotustila on mahdollista saada.
Ks. myös Silver, R. ja Heinjoki, H. 2012. Kohti inhimillistä oikeudenkäyntiä. Teoksessa Hyväksikäytetyt. Selviytyjät kertovat. Toim. Kuusikallio V. ja K. Helsinki: Minerva.
Lisätietoa saat osoitteesta: www.senjanetti.fi
Tue Raiskauskriisikeskuksen toimintaa
Oikeus oikeudenkäyntiavustajaan
ja tukihenkilöön
Rikoksen uhrin avustamista koskee Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa (ROL) (11.7.1997/689). Seksuaalirikoksen asianomistajalla on oikeus saada valtion varoin oikeudenkäyntiavustaja esitutkintaa varten. Avustajaan voi olla yhteydessä jo rikosprosessin alussa esimerkiksi ennen rikosilmoitusta ja ennen sitä seuraavaa kuulustelua. Avustaja on usein tarpeen jo rikosilmoitusta seuraavassa kuulustelussa.
Oikeudenkäyntiä varten asianomistajalla on oikeus maksuttomaan avustajaan silloin, kun virallinen syyttäjä ajaa asiaa, ja asianomistajalla on vaatimuksia asiassa (ROL 2 luku 1a pykälä). Vaatimuksilla useimmiten tarkoitetaan vahingonkorvausvaatimuksia, jotka ovat tärkeä osa asianomistajan oikeusturvaa seksuaalirikosta koskevassa oikeudenkäynnissä.
Rikosasioiden oikeudenkäyntiä koskevassa laissa säädetään lisäksi seksuaalirikoksen uhrin oikeudesta saada tukihenkilö oikeusprosessia varten.
Seksuaalirikoksen uhrilla on aina oikeus tukihenkilöön, kun häntä kuullaan oikeudenkäynnissä henkilökohtaisesti (ROL 2 luku 3 pykälä (31.3.2006/243)). Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi raiskauksen uhri, joka ei esitä vaatimuksia virallisen syyttäjän ajamassa asiassa, mutta joka osallistuu oikeudenkäyntiin todistajana, on oikeutettu tukihenkilöön.
Erityistukea tarvitseva uhri voi saada oikeuden määräämän tukihenkilön. (ROL 2 luku 3 pykälä ja 3a pykälä (31.3.2006/243, 19.12.2014/1178) ja 9 pykälä (6.2.1998/107)).
Avustajaa ja tukihenkilöä koskevat oikeudet koskevat myös ihmiskaupan uhreja ja muita vakavien rikosten uhreja.
Lisätietoa saat osoitteesta: www.senjanetti.fi
Oikeus yksityiselämän suojaan
Seksuaalirikoksiin liittyy useimmiten asianomistajan kannalta yksityiselämän suojaan kuuluvia arkaluontoisiksi luokiteltavia seikkoja.
Oikeus yksityiselämän suojaan on turvattu jokaiselle kansalaiselle Suomen perustuslaissa ja myös Euroopan ihmisoikeussopimuksessa.
Oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat sisältävät seksuaalirikoksen uhrin yksityiselämää koskevia usein erityisen arkaluonteisia tietoja. Asianomistajan yksityiselämän suojaaminen on tärkeää koko rikosprosessin ajan ja myös sen jälkeen.
Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa (30.3.2007/370) säätelee oikeudenkäynnin ja oikeudenkäyntiaineiston julkisuutta. Pääsääntöisesti oikeudenkäynnit ja sitä koskevat asiakirjat ovat julkisia, mutta seksuaalirikosten kohdalla laki sallii monia poikkeuksia:
Asianomistajan intimiteetin suojaamiseksi seksuaalirikosta koskeva oikeudenkäynti on mahdollista toimittaa asianomistajan pyynnöstä suljetuin ovin eikä ulkopuolisia henkilöitä ole silloin paikalla (4 luku 15 §).
Myös oikeudenkäyntiasiakirjat tai osa niistä kuten asianomistajan henkilöllisyys voidaan määrätä salaiseksi esimerkiksi 60 vuoden ajaksi. (2 luku 6 §, 9 §, 11 §).
Vahingonkorvausasiat
Sinulla seksuaalirikoksen uhrina on oikeus vaatia vahingonkorvausta rikoksen tekijältä (Vahingonkorvauslaki 31.5.1974/412).
Vahingonkorvausvaatimukset esitetään myöhemmin rikosasian oikeudenkäynnissä, jos olet vaatinut rangaistusta tekijälle rikostutkinnassa Sinua kuulusteltaessa. Vaatimukset toimitetaan oikeudelle usein kirjallisesti ennen oikeudenkäyntiä. Kirjallisten vaatimusten tekemisessä Sinua auttaa oikeudenkäyntiavustajasi.
Myös valtiokonttori voi korvata uhrille seksuaalirikoksesta aiheutuneita vahinkoja ja kustannuksia, kun on tehty rikosilmoitus tai asiassa on annettu oikeuden tuomio. (Rikosvahinkolaki 1 luku 2 §, 3 § ja 2 luku 4 §, 5 §, 6 §, 18 § (29.12.2005/1204)). Se ei edellytä, että tekijä todetaan ensin varattomaksi.
Raiskauskriisikeskus Tukinaisen maksuton juristipäivystys 0800-97895 ma-to klo 11-16 neuvoo Sinua vahingonkorvauksiin liittyvissä asioissa.
Usein kysytyt kysymykset
Jos olet joutunut seksuaalirikoksen, lähisuhdeväkivallan tai vakavan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuneen rikoksen uhriksi, sinulla on oikeus maksuttomaan oikeudenkäyntiavustajaan rikosilmoituksen tekovaiheessa. Mikäli olet jo poliisin luona, kuulustelua voidaan mahdollisesti siirtää, kunnes avustaja on saatu paikalle, jos ilmoitat poliisille toivovasi avuksesi oikeudenkäyntiavustajaa.
Oikeudenkäyntiavustajana voi toimia oikeusaputoimiston julkinen oikeusavustaja, yksityinen asianajaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja.
Oikeudenkäyntiavustaja voi auttaa sinua poliisikuulustelussa oikeudellisesti merkittävien seikkojen esille tuomisessa sekä muun muassa vahingonkorvausvaatimustesi harkinnassa ja esitutkinnan loppulausunnossa.
Ennen oikeudenkäyntiä oikeudenkäyntiavustaja voi kertoa sinulle oikeudenkäynnin kulusta ja välittää oikeudelle toiveitasi sellaisista erityisjärjestelyistä, joilla varmistetaan, että sinun ei tarvitse kohdata tekijää oikeudessa.
Oikeudenkäynnissä oikeudenkäyntiavustaja huolehtii siitä, että kaikki kannaltasi tärkeät asiat tulevat esille.
Voit saada maksuttoman oikeudenkäyntiavustajan oikeudenkäyntiin, jos syyttäjä ajaa oikeudessa rikosasiaasi, jossa olet joutunut seksuaalirikoksen tai lähisuhdeväkivallan tai vakavan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuneen rikoksen uhriksi ja sinulla on vaatimuksia rikoksen tekijältä.
Vaatimuksesi voivat olla vaatimus tekijän tuomitsemiseksi rangaistukseen ja vahingonkorvausvaatimus tekijältä. Poliisi kysyy sinulta, onko sinulla näitä vaatimuksia. Mikäli kyseessä on asianomistajarikos, asia ei lähde eteenpäin, jos et vaadi tekijälle rangaistusta. Syyttäjä ajaa oikeudessa syytettä myös asianomistajarikoksesta, mikäli asianomistaja esittää rangaistusvaatimuksen ja muut syytteen nostamisen edellytykset täyttyvät.
Oikeudenkäyntiavustajan lisäksi sinulla on oikeus saada myös maksuton tukihenkilö sekä poliisikuulusteluun että oikeudenkäyntiin henkiseksi tueksi. Tukihenkilön kanssa voit luottamuksellisesti keskustella tapauksen herättämistä tunteista, juridisia ohjeita hän ei anna. Tukihenkilönä voi olla ystävä (ei kuitenkaan mahdollisesti todistajana oleva) tai esim. Rikosuhripäivystyksen tukihenkilö.
Rikoslaissa lähisuhde on määritelty siten, että uhri on tekijän aviopuoliso tai entinen aviopuoliso, sisarus tai sukulainen suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa tai henkilö, joka asuu tai on asunut tekijän kanssa yhteistaloudessa tai on tai on ollut muuten näihin rinnastettavan suhteen takia hänelle läheinen (rikoslaki 21 luku 16 §).
Lievän pahoinpitelyn uhri ei ole oikeutettu maksuttomaan oikeudenkäyntiavustajaan, mutta hänellä on oikeus tukihenkilön saamiseen
(Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 2 luku 1a §, 3 § ja 10 §).