Senja-sensitiivisyysmalli
Senjanetti tarjoaa ammattilaisille tietoa ja toimintaohjeita seksuaalirikoksen uhrin sensitiiviseen kohtaamiseen. Sivulla käsitellään seksuaalirikoksen uhriksi joutumisen vaikutuksia sekä annetaan käytännön ohjeita uhrien kanssa toimimiseen. Seksuaalirikoksen uhrin sensitiivinen kohtaaminen oikeusprosessissa tukee uhrin toimintakykyä ja oikeusturvaa.
Sensitiivinen kohtelu tukee uhrin toimintakykyä ja helpottaa myös viranomaisten työtä. Lisäksi se voi ehkäistä uhrin uudelleen traumatisoitumista oikeusprosessin aikana ja vahvistaa hänen oikeusturvaansa.
Traumatisoituminen
Traumatisoitunut uhri tai todistaja saattaa toimia eri tavalla kuin tavallisesti. Oikea tieto psyykkisestä traumasta ja sen vaikutuksista auttaa ymmärtämään traumatisoitunutta henkilöä ja helpottaa työskentelyä hänen kanssaan.
Ketkä voivat traumatisoitua?
Kaikki henkilöt, jotka ovat kokeneet voimakkaan, yllättävän ja kärsimystä tuottavan tilanteen. Joutuminen rikoksen tai onnettomuuden uhriksi tai silminnäkijäksi voi traumatisoida ihmisen.
Mitä traumaattinen kriisi tarkoittaa?
Traumaattinen kriisi on voimakas fyysinen ja psyykkinen stressitila, jonka seurauksena ihminen toimii eri tavalla kuin hän muutoin toimisi.
Toimintakyky
Uhkatilanteessa ihminen toimii vaistonvaraisesti. Autonominen hermosto käynnistää puolustusmekanismit: taistelun tai pakenemisen. Jos uhka on liian suuri, ihminen lamaantuu. Puolustusreaktioiden tarkoituksena on varmistaa hengissä pysyminen, ja niihin ei voi vaikuttaa tahdonalaisesti. Hermosto päättelee silmänräpäyksessä, miten ihmisen on parasta toimia eloonjäämisen kannalta.
Muisti
Tavallisesti asiat tallentuvat muistiin siten, että niistä on mahdollista muodostaa looginen kertomus. Traumaattisessa tilanteessa muistiin tallentuvat kuitenkin hengen säilyttämisen kannalta tärkeät asiat. Niitä on vaikea tavoittaa tietoisesti ja pukea sanoiksi. Traumasta kärsivän henkilön voi olla vaikea muodostaa yhtenäistä kertomusta tapahtuneesta.
Tunteet
Rikoksen uhri tuntee usein syyllisyyttä ja häpeää. Syyllisyydentunne toimii suojana täydelliselle avuttomuuden tunteelle. Uhrin pitäisi hyväksyä ajatus, että hänelle voi tapahtua pahoja asioita, eikä hän voi vaikuttaa niihin.
Ikäkaudet
Traumaattinen kokemus vaikuttaa eri tavoin eri ikäkausina. Erityisesti lapsena tai nuorena koettu hoitamaton trauma voi vaikeuttaa kasvua ja kehitystä monin tavoin.
Yksilöllinen vaikutus
Trauman vaikutukset ovat yksilöllisiä. Yksittäisen trauman vaikutukset ovat erilaisia kuin pitkään jatkuneen traumaattisen tilanteen vaikutukset.
Hannaleena Kuukari, psykoterapeutti, Raiskauskriisikeskus Tukinainen
Heli Heinjoki, kriisi- ja traumapsykoterapeutti (et), YTM, kriisityön kehittämispäällikkö, Raiskauskriisikeskus Tukinainen
Senja-projekti 2009-2011, Raiskauskriisikeskus Tukinainen, Tukinainen ry, rahoittajana Raha-automaattiyhdistys ry
Traumatisoituminen ohjeet
Ohjeita poliisille
1. Selvitä ennen kuulustelun aloittamista, onko kuulustelijan sukupuolella merkitystä uhrille.
2. Suorita kuulustelut ilman aiheetonta viivästystä sen jälkeen, kun rikosilmoitus on tehty.
3. Arvioi, onko kuulustelu suoritettava erityisen suojelun tarpeessa olevien uhrien osalta heille suunnitelluissa tiloissa ja onko saman henkilön syytä suorittaa kaikki uhrin kuulustelut.
4. Arvioi, onko uhrin kuulustelu tallennettava ääni- ja/tai kuvatallenteeseen.
5. Kerro kuulustelun aluksi uhrille, että velvollisuutenasi on toimia puolueettomana tutkijana. Siksi joudut ehkä esittämään epämiellyttäviä kysymyksiä, jotka on pakko selvittää asian hoitamiseksi.
6. Puhuttele uhria puolueettoman kohteliaasti ja ystävällisesti.
7. Varaa asian selvittelyyn riittävästi aikaa, jotta uhri ehtii muodostaa tapahtumasta kokonaisen kertomuksen. Pidä tarvittaessa taukoja.
8. Kerro oikeudesta ilmaiseen oikeudenkäyntiavustajaan ja tukihenkilöön niin selvästi, että uhri varmasti ymmärtää oikeutensa. Anna uhrille esimerkiksi Senjanetti.fi -sivuston ”Jaa ohjeita uhrille” -lehtinen ja/tai Oikeusministeriön ”Tietoa rikoksen uhrin oikeuksista” -esite, joka on käännetty useille kielille.
9. Kerro uhrille, että kuulustelua voidaan siirtää, jos uhri haluaa kutsua paikalle avustajan, ja se on tutkinnallisista syistä mahdollista. Avustaja on seksuaalirikoksen, lähisuhdeväkivallan, ihmiskaupan, vakavan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuneen rikoksen uhrille maksuton.
10. Kerro, mitä merkitystä uhrin mahdollisesti esittämällä rangaistusvaatimuksella tai vahingonkorvausvaatimuksella on maksuttoman oikeudenkäyntiavustajan saamiselle oikeudenkäyntiin.
11. Ohjaa uhri soittamaan neuvontaa ja tukea antaviin tukipalveluihin. Senjanetti.fi -sivustolta löytyy tietoa alueellisista tukipalveluista.. Pyydä uhrilta yhteystiedot välitettäväksi tukipalveluille. Kerro uhrille, mitä hyötyä tukipalveluista on hänelle.
12. Huomioi, että myös uhrin perheenjäsenillä on oikeus maksuttomiin tukipalveluihin.
13. Ota huomioon traumaattisen kokemuksen vaikutus muistiin ja toimintakykyyn. Anna kaikki tiedot sekä suullisesti että kirjallisesti.
14. Rohkaise uhria, ettei tulevaa oikeudenkäyntiä tarvitse pelätä. Käytettävissä on erityisjärjestelyjä uhrin suojelemiseksi.
15. Muista, että uhrilla on oikeus tukipalveluihin, vaikka asiassa tehtäisiin tutkimatta jättämispäätös.
Ohjeita oikeudenkäyntiin
1. Selvitä ennen oikeudenkäyntiä, toivooko uhri ja/tai hänen perheenjäsenensä erillisjärjestelyjä kuten erillistä odotustilaa.
2. Selvitä, onko tarvetta kuulla uhria vastaajan läsnä olematta, näkösuojan takaa tai videoyhteyden avulla.
3. Esitä kysymykset kunnioittavasti ja ystävällisesti.
4. Varaa uhrin kertomukselle ja oikeudenkäynnille riittävästi aikaa. Huomioi, että kiire ja hoputus aiheuttavat hermostuneen tunnelman oikeudenkäynnissä, mikä vaikeuttaa uhrin kertomista tapahtumista.
5. Ota huomioon traumaattisen kokemuksen vaikutus uhrin muistiin ja toimintakykyyn. Pidä tarvittaessa taukoja.
6. Estä vastaajan puolelta esitetyt epäasialliset kysymykset.
7. Huomioi, että uhrilla on oikeus maksuttomiin tukipalveluihin oikeudenkäynnin aikana ja myös oikeudenkäynnin päätyttyä. Uhrilla on oikeus tukipalveluihin myös silloin, jos asiassa on tehty syyttämättä jättämispäätös tai syyte on hylätty.
Koonnut:
Päivi Vilkki, varatuomari, projektivastaava, Senja-projekti 2009-2011, Raiskauskriisikeskus Tukinainen, Tukinainen ry, rahoittajana Raha-automaattiyhdistys ry
Muutokset:
Katriina Sorsa, varatuomari, hankekoordinaattori, www.senjanetti.fi – hanke 2017-2018, Raiskauskriisikeskus Tukinainen, Tukinainen ry, rahoittajana oikeusministeriö
Seksuaalirikoksen uhrin kohtaaminen
Seksuaalirikoksen uhriksi joutuminen aiheuttaa ihmiselle äärimmäisen haavoittuvuuden kokemuksen. Lisäksi se vaikuttaa uhrin käsitykseen itsestään, toisista ihmisistä ja maailmasta. Siksi ympäristön reaktiot ja ensimmäiset kontaktit ovat ratkaisevia traumasta toipumisen ja avun hakemisen kannalta.
Uhrille aiheutuviin seurauksiin vaikuttavia tekijöitä
Uhrin ikä ja kehitystaso tapahtuman hetkellä ovat merkittäviä. Seuraukset ovat sitä vakavampia, mitä nuorempi uhri on. Seksuaalirikoksen kohteeksi joutuminen murrosiässä voi myös aiheuttaa erityisen vakavia seurauksia. Lisäksi asiaan vaikuttavat tekijän suhde uhriin ja uhrin elämäntilanne – sekä se, onko uhri kertonut asiasta ja miten siihen on suhtauduttu.
Uhrin tilannetta helpottavia asioita
Uhria auttaa, jos hänellä on mahdollisuus puhua asiasta ja luoda tapahtuneesta eheä kertomus. Lisäksi asiallisesta hoidosta, oikeasta tiedosta ja rikosilmoituksen tekemisestä on apua.
Uhrin tilannetta pahentavia asioita
Uhrin tilannetta pahentavat kuolemanpelon kokeminen tapahtumatilanteessa, tapahtuman salaaminen ja hoitohenkilökunnan välinpitämättömyys. Myös väkivallan tai nöyryytyksen voimakkuus vaikuttaa asiaan.
Miksi uhri ei vastustele tai pakene?
Traumaattisessa tilanteessa ihmisen hermosto voi aktivoida taistele-, pakene- tai lamaannusreaktion. Siksi uhri ei välttämättä kykene vastustelemaan tai pakenemaan, vaikka haluaisi. Reaktio on automaattinen eikä siihen voi vaikuttaa tahdonalaisesti.
Miksi uhri ei hae apua tai tee rikosilmoitusta?
Traumatisoituneen uhrin voi olla vaikea ymmärtää, että tapahtuma on ohi. Mieli ja keho toimivat edelleen niin kuin tilanne jatkuisi. Muistin poikkeava toiminta vaikeuttaa myös kertomista.
Miksi uhri muistaa niin kuin muistaa?
Muistiin tallentuvat ensisijaisesti henkiinjäämisen kannalta tärkeät asiat. Traumamuistot tallentuvat usein hajanaisina. Siksi niitä voi olla vaikea tavoittaa ja pukea sanoiksi.
Miksi uhri tuntee syyllisyyttä?
Syyllisyyden tunteminen on suoja täydelliselle avuttomuuden tunteelle.
Miksi seksuaalirikoksen uhri voi joutua uhriksi uudelleen?
Jos uhrin hermosto on aikaisemmassa vaaratilanteessa toiminut siten, että uhri on lamaantunut, tämä reaktio voi jäädä päälle. Tämän vuoksi uhrin hermosto voi toimia samalla tavalla myös uudessa vastaavassa tilanteessa, eikä uhri pysty puolustautumaan. Lisäksi uhrin voi olla vaikea tunnistaa vaaratilanteita.
Hannaleena Kuukari, psykoterapeutti, Raiskauskriisikeskus Tukinainen
Heli Heinjoki, kriisi- ja traumapsykoterapeutti (et), YTM, kriisityön kehittämispäällikkö, Raiskauskriisikeskus Tukinainen
Seksuaalirikoksen uhrin kohtaaminen: ohjeet
Ohjeita poliisille
1. Kerro selkeästi, mitä oikeusprosessin eri vaiheissa tapahtuu. Tämä tieto on erityisen tärkeä seksuaalirikoksen uhrille.
2. Ota huomioon, että uhrilla ei ole useinkaan sanastoa seksuaalirikoksen tapahtumille, mikä vaikeuttaa asiasta kertomista.
3. Selvitä aina seksuaalirikoksen uhrilta, onko häneen kohdistunut väkivallan uhkaa, onko hän lamaantunut tai onko hän joutunut pelkotilaan. Muista, että toteutunut fyysinen väkivalta ei ole seksuaalirikoksen ainoa tunnusmerkki.
4. Pidä mielessä, että kirjoittamisesta voi olla apua, jos uhrin on vaikea muistaa tapahtumia. Tällöin uhria voi kannustaa kirjoittamaan tapahtumista, ja kuulustelua voi jatkaa toisena päivänä.
5. Varaa uhrille mahdollisuus antaa loppulausunto ennen esitutkinnan päättämistä. Tämä antaa hänelle tilaisuuden täsmentää oikeudellisesti merkittäviä asioita.
Ohjeita oikeudenkäyntiin
1. Uhrilla on oikeus salata henkilöllisyytensä ja rajata oikeudenkäynnin julkisuutta. Tiedota siitä kirjallisesti Oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 6. ja 15. pykälän mukaisesti.
2. Järjestä käytännön olosuhteet sellaisiksi, että uhrin ei tarvitse kohdata tekijää.
3. Kiinnitä erityistä huomiota kysymysten muotoiluun.
4. Harkitse tarkkaan, millä uhrin taustaan liittyvillä seikoilla on merkitystä seksuaalirikoksen käsittelyssä. Esimerkiksi uhrin aikaisempi seksuaalielämä ei välttämättä liity tapahtuneeseen.
5. Harkitse mahdollisuutta, että uhrin avustaja huolehtii uhrin kertomuksen etenemisestä, jos uhri ei pysty siihen syyttäjän johdolla.
Koonnut:
Päivi Vilkki, varatuomari, projektivastaava, Senja-projekti 2009-2011, Raiskauskriisikeskus Tukinainen, Tukinainen ry, rahoittajana Raha-automaattiyhdistys ry
Muutokset:
Katriina Sorsa, varatuomari, hankekoordinaattori, www.senjanetti.fi -hanke 2017-2018, rahoittajana oikeusministeriö
Lähisuhdeväkivallan uhrin kohtaaminen
Lähisuhdeväkivaltaa on fyysisen väkivallan lisäksi myös henkinen väkivalta, kuten alistaminen, kontrollointi,mitätöinti, uhkailu sekä eristäminen ystävistä ja sukulaisista. Tämä kaikki murentaa uhrin itsetuntoa ja voi saada hänet uskomaan, että väkivalta on hänen syytään. Uhrin itsetunnon murentuminen vie hänen voimiaan, jolloin hän ei kykene hakemaan apua ja toimimaan omassa asiassaan.
Kuka voi joutua lähisuhdeväkivallan uhriksi?
Uhriksi voi joutua kuka tahansa. Lähisuhdeväkivallan uhreja on kaikissa väestöryhmissä. Uhriksi joutuminen ei riipu koulutuksesta tai taloudellisesta ja sosiaalisesta asemasta.
Miten lähisuhdeväkivalta alkaa ja etenee?
Usein lähisuhdeväkivalta alkaa pieninä toiveina ja pyyntöinä, jotka kaventavat uhrin elinpiiriä. Vähitellen mukaan tulee henkistä väkivaltaa. Väkivalta laajenee vähäisemmästä fyysisestä väkivallasta aina vain voimakkaampaan.
Miksi väkivaltaisesta suhteesta irtautuminen on vaikeaa?
Väkivalta ei ole aina läsnä, ja sen eteneminen on vaiheittaista. Jännityksen kasvu, pahoinpitelyt ja anteeksipyytämiset vuorottelevat ja toistuvat. Kun väkivaltaa ei välillä ole, uhri uskoo tekijän muuttuvan. Irtautumista vaikeuttavat myös pelko lähtemisen aiheuttamasta väkivallasta, huoli lasten huoltajuuden menettämisestä, taloudellinen riippuvuus väkivallan tekijästä ja väkivallan murtama itsetunto ja kyky tehdä päätöksiä. Väkivaltaisesta suhteesta irtautuminen on usein hidas prosessi.
Milloin irtautuminen tapahtuu?
Käännekohdaksi muodostuu jokin tapahtuma tai asia. Se voi olla tavallista pahempi pahoinpitely tai lapsesta herännyt huoli. Tällöin uhrin rajat tulevat vastaan ja hän havahtuu siihen, että muutos on välttämätön. Ulkopuolisen on tällöin tärkeää ymmärtää, että myös väkivaltaisen suhteen jälkeinen eroprosessi sisältää luopumista ja surua.
Irtautumisen jälkeen
Lähisuhdeväkivallan tekijän läsnäolo voi vaikuttaa uhriin lamaannuttavasti myös suhteen loppumisen jälkeen. Tämä tulee näkyviin esimerkiksi, kun keskustellaan lasten huoltajuudesta tai omaisuuden jakamisesta.
Auli Ojuri, tutkija-kehittäjä, YTT, Ensi- ja turvakotien liitto ry
Sari Laaksonen, kehitysjohtaja, Ensi- ja turvakotien liitto ry
Lähteitä:
– Ota väkivalta puheeksi -muistilista (STM:n julkaisuja 2008:9)
– ”Onko joku tuntemasi nainen parisuhdeväkivallan kohteena?”, Naisten Linja Suomessa ry:n julkaisema opas
Senja-projekti 2009-2011, rahoittajana Raha-automaattiyhdistys ry
Lähisuhdeväkivallan uhrin kohtaaminen: ohjeet
Ohjeita poliisille
1. Huomioi, että voit olla ensimmäinen linkki väkivallan katkaisuprosessissa. Tällöin tilanne on uhrin kannalta erittäin tärkeä.
2. Kohtaa uhri niin, että hänen on mahdollista puhua sinulle yksin. Kysy väkivallasta suoraan, mutta ystävällisesti.
3. Anna uhrille useampi mahdollisuus kertoa tapahtuneesta, älä kiirehdi. Kysy tilanteesta ja turvallisuudesta useammalla eri tavalla.
4. Ota uhrin kertomat asiat vakavasti. Älä syyllistä häntä väkivallan kohteeksi joutumisesta.
5. Muista tarkistaa, missä lapset ovat, sillä pihalla tai piilossa voi olla pelkäävä lapsi. Ota tarvittaessa yhteys lastensuojeluun tai sosiaalipäivystykseen (lastensuojelulaki 25 §).
6. Arvioi väkivallan uhrin ja perheen välitön turvallisuuden tarve. Selvitä, onko heidän turvallista jäädä kotiin tai palata sinne vai onko tilanteessa
käytettävä muita vaihtoehtoja. Ohjaa uhri ja hänen perheensä tarvittaessa turvakotiin.
7. Jos kyse on seksuaalisesta tai fyysisestä väkivallasta, ohjaa uhri lääkäriin mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen.
8. Opasta, miten rikosilmoitus tehdään ja miten lähestymiskieltoa haetaan.
9. Tunne alueesi palvelut. Kerro uhrille, mistä hän voi saada apua tulevien väkivaltatilanteiden ehkäisemiseksi ja väkivallan lopettamiseksi.
Ohjeita oikeudenkäyntiin
1. Huomioi, että uhri saattaa tarvita tukihenkilöä.
2. Ota aina huomioon lasten tilanne, kun tehdään perhettä koskevia ratkaisuja.
3. Muista, että asian käsittely tuomioistuimessa ei saa lisätä väkivallan uhrin turvattomuutta eikä muodostaa turvallisuusriskiä.
4. Huomioi, että myös oikeusprosessin merkitys väkivallan katkaisussa voi olla suuri. Jos oikeudenkäynti pitkittyy, se vaikeuttaa väkivallasta irtautumista
ja siitä selviämistä. Pahimmillaan pitkittynyt oikeudenkäynti mahdollistaa jopa henkisen väkivallan jatkumisen.
Koonnut:
Päivi Vilkki, varatuomari, projektivastaava, Senja-projekti 2009-2011, Raiskauskriisikeskus Tukinainen, Tukinainen ry, rahoittajana Raha-automaattiyhdistys ry
Muutokset:
Katriina Sorsa, varatuomari, hankekoordinaattori, www.senjanetti.fi -hanke 2017-2018, Raiskauskriisikeskus Tukinainen, Tukinainen ry, rahoittajana oikeusministeriö
Vammainen uhri
Suomessa on noin 30 000 ihmistä, joilla on diagnosoitu kehitysvamma. Lisäksi Suomessa arvioidaan olevan 300 000 ihmistä, joilla on muita vammoja tai eritasoisia vaikeuksia, jotka ilmenevät oppimisen ja käsityskyvyn alueella. Näillä ihmisillä on tavallista suurempi riski joutua seksuaalirikoksen ja lähisuhdeväkivallan uhriksi, joten heitä on paljon poliisin ja tuomioistuinten asiakkaina.
Vammaisuus
Vammoja on erilaisia, ja ne vaikuttavat monin eri tavoin. Yhteistä on, että vammat rajoittavat jollakin tavoin henkilön toimintakykyä. Vammojen aste vaihtelee lievästä vaikeaan. Samalla henkilöllä voi olla monia vammoja ja sairauksia. Esimerkiksi CP-vammaisella henkilöllä voi olla lisävammana kehitysvamma ja sairautena epilepsia.
Kehitysvammaisuus
Kehitysvamma on ymmärtämis- ja käsityskyvyn vamma. Kehitysvamman aste vaihtelee koko toimintakykyä voimakkaasti rajoittavasta vammasta lievään, oppimista hidastavaan vaikeuteen. Lievää kehitysvammaa ei välttämättä huomaa arkipäivän normaalissa kanssakäymisessä. Uudet, yllättävät ja stressaavat tilanteet tuottavat tällöin kuitenkin ongelmia, koska niissä vaaditaan ongelmanratkaisutaitoja.
Vammaisuus ja väkivallan uhriksi joutuminen
Vammaisilla on tavallista suurempi riski joutua väkivallan uhriksi. Kehitysvammaisilla henkilöillä on erityisen suuri riski kohdata seksuaalista väkivaltaa.
Erityistekijöitä vammaisiin kohdistuvassa väkivallassa
Vammainen kohtaa väkivaltaa useimmiten lähisuhteessa tai kotonaan. Yleensä tekijä on läheinen tai tuttu. Uhriksi joutumiselle altistavia tekijöitä ovat vammaisuuteen kohdistuvat asenteet sekä vammaisen henkilön erityinen riippuvuus läheisistään ja avustavista henkilöistä.
Vammaisella henkilöllä voi olla alhainen itsetunto ja heikko käsitys oman kehonsa fyysisistä rajoista. Hän saattaa olla myös tietämätön omista oikeuksistaan ja siitä, mitä seksuaalinen väkivalta on.
Kehitysvamma vaikeuttaa ja hidastaa havaitsemista ja ymmärtämistä. Kehitysvammainen henkilö ei välttämättä tunnista tilanteeseen liittyviä riskejä tai väkivallan uhkaa, eikä kykene reagoimaan tarpeeksi nopeasti.
Pia Henttonen, sosiaalityöntekijä, seksuaalipedagogi, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
Senja-projekti 2009-2011, rahoittajana Raha-automaattiyhdistys ry
Vammainen uhri: ohjeet
Ohjeita vammaisen uhrin erityistarpeiden huomioimiseksi poliisille ja oikeudenkäyntiin
1. Jos et tiedä, miten uhrin vamma tulee ottaa huomioon, kysy asiaa henkilöltä itseltään.
2. Järjestä rauhallinen, häiriötön tilanne ja varaa riittävästi aikaa.
3. Poista vammaisen henkilön toimintaa haittaavat esteet mahdollisuuksien mukaan. Esimerkiksi pyörätuolilla liikkumista haittaavat huonekalut.
4. Uhri on pääosassa, vaikka hänellä olisi tukenaan avustaja, tukihenkilö tai tulkki. Keskustele suoraan uhrin kanssa ja suuntaa katseesi ensisijaisesti häneen.
5. Tukihenkilö tai avustaja voi helpottaa uhrin osallistumista asian selvittelyyn. On hyvä, jos uhrilla on tukenaan sama henkilö koko prosessin ajan.
6. Selvitä, onko teossa käytetty hyväksi sitä, että seksuaalirikoksen uhri on ollut vammaisuuden vuoksi kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan.
Ohjeita kehitysvammaisen uhrin erityistarpeiden huomioimiseksi poliisille ja oikeudenkäyntiin
1. Käytä selkeää kieltä ja konkreettisia ilmaisuja. Käsittele vain yhtä asiaa kerrallaan.
2. Varmista, että olet tullut ymmärretyksi. Tee sisältöön liittyviä kysymyksiä ja toista viestisi ydinasia.
3. Tue vuorovaikutusta. Esimerkiksi piirtäminen tai kuvat voivat selkeyttää viestiäsi ja auttaa uhria ilmaisemaan itseään.
4. Uhrin ennestään hyvin tunteva henkilö voi olla tukena asian selvittelyssä. Tukija auttaa sinua ja uhria ymmärtämään toisianne sekä tukee uhria. On tärkeää, ettei tukija syyllistä uhria tapahtuneesta.
5. Selvitä, onko teossa käytetty hyväksi sitä, että seksuaalirikoksen uhri on ollut vammaisuuden vuoksi kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan.
Lisätietoa vammaisuudesta
Eri vammaisjärjestöjen sivuilta, esimerkiksi neurologisista vammoista sivuilta www.nv.fi
Kehitysvammaisuudesta tietoa sivustoilta www.kvtl.fi ja www.verneri.net.
Lisätietoa kommunikaation tukemisesta esimerkiksi kuulustelutilanteessa sivustolta www.papunet.net.
Koonnut:
Päivi Vilkki, varatuomari, projektivastaava, Senja-projekti 2009-2011, Raiskauskriisikeskus Tukinainen, Tukinainen ry, rahoittajana Raha-automaattiyhdistys ry
Muutokset:
Katriina Sorsa, varatuomari, projektikoordinaattori, www.senjanetti.fi -hanke 2017-2018, Raiskauskriisikeskus Tukinainen, Tukinainen ry, rahoittajana oikeusministeriö
Nuori uhri
Seksuaalirikoksen uhriksi joutuminen vaikuttaa nuoren kaikkiin elämänalueisiin ja vaarantaa hänen kehityksensä.
Yleisyys
Nuorten kokemukset seksuaalisesta väkivallasta, hyväksikäytöstä ja häirinnästä ovat hyvin yleisiä.
Tapahtumapaikka
Seksuaalirikos voi tapahtua missä tahansa nuoren elinpiiriin kuuluvassa paikassa, kuten kotona, koulussa, kauppakeskuksessa, kadulla tai yhä yleisemmin netissä.
Tekijä
Tekijä voi olla läheinen (vanhempi tai sisarus), ystävä, tuttava (usein nettituttavuus), auktoriteetti (opettaja, valmentaja tai työnantaja) tai tuntematon.
Rikoksesta ilmoittaminen
Nuorten kynnys ilmoittaa kokemuksistaan on usein korkea. Syynä voivat olla esimerkiksi sanojen puute, häpeä ja syyllisyys, osallisuuden tunne ja paljastumisen, rangaistuksen tai koston pelko, seksuaalisen väkivallan ja häirinnän normalisoiminen, tiedon ja elämänkokemuksen puute sekä tietämättömyys omista oikeuksista.
Seksuaalisen itsemääräämisoikeuden tärkeys
Mahdollisuus tutustua seksuaalisuuteen turvallisesti ja rauhassa omaan tahtiin on välttämätön edellytys sille, että nuoren fyysinen, psyykkinen, seksuaalinen ja sosiaalinen kasvu voi edetä suotuisasti.
Nuoruuden kehitys
Nuoren kehitykseen kuuluvat irtautuminen lapsuudesta, itsenäistyminen vanhemmista, oman kehon ottaminen haltuun, seksuaali-identiteetin ja sukupuoli-identiteetin rakentuminen, sosiaalistuminen yhteiskuntaan, omien ihanteiden ja tulevaisuudensuunnitelmien rakentaminen ja ponnistelu niitä kohti. Seksuaalinen väkivalta ja hyväksikäyttö vaarantavat nuoren kehityksen kaikilla näillä alueilla.
Nuoreen kohdistuneen seksuaalirikoksen vaikutukset
Oireet ovat hyvin moninaisia ja jatkuvat aikuisuuteen, jos niitä ei hoideta. Traumaperäinen stressireaktio (PTSD) ja masennus ovat tavallisia seksuaalirikoksen seurauksia, samoin kuin aikuisilla. Vaikutukset näkyvät esimerkiksi alakulona, ilottomuutena, ahdistuksena, pelokkuutena, aggressiivisuutena, päihdeongelmina, seksuaalisuuden kieltämisenä tai seksuaalisena riskikäyttäytymisenä, ystäväpiirin kadottamisena tai muuttumisena, jatkuvina itseen kohdistuvina epäilyinä ja itsetunnon romahtamisena. Lisäksi nuoren tulevaisuudenkuvat voivat haalistua ja hänen opiskelumotivaationsa ja keskittymiskykynsä voivat heikentyä.
Riitta Ylikomi, psykologi, psykoterapeutti
Senja-projekti 2009-2011, rahoitus Raha-automaattiyhdistys ry
Nuori uhri: ohjeet
Ohjeita poliisille
1. Puhu nuorelle yhtä arvostavasti ja kuunnellen kuin aikuiselle. Muista kuitenkin, että hän ei ole vielä aikuinen – ja osoita se hänelle.
2. Tiedosta, että tukihenkilö ja oikeudenkäyntiavustaja ovat nuorelle erityisen tärkeitä.
3. Varmista, että nuorella on riittävästi tukea. Tukena voivat olla omat vanhemmat, muut läheiset tai muut auttavat tahot.
4. Anna nuoren olla oman asiansa keskipiste, vaikka kuulusteluissa ja asian hoidossa olisi mukana muitakin ihmisiä ja esimerkiksi nuoren vanhemmat. Puhu aina suoraan nuorelle.
5. Kerro nuorelle, että hänen kertomuksensa on keskeinen osa näyttöä. Nuoren on tärkeää kertoa asia niin tarkasti kuin hän sen muistaa.
6. Muista, että nuorella ei ehkä ole sanoja kokemukselleen. Auta häntä löytämään sanoja.
7. Tiedosta, että nuori saattaa suojautua olemalla ärsyttävä, uhmakas tai muuten hankala. Myös vaikeneminen tai valehteleminen voi olla keino suojautua.
8. Muista, että harkintakyvyn pettäminen ja rajojen kokeilu kuuluvat nuoruuteen. Älä syyllistä nuorta, jos hän on käyttäytynyt tapahtumatilanteessa tyhmästi tai holtittomasti.
9. Kysy nuorelta, miten hänen läheisensä ja kaverinsa ovat reagoineet tapahtuneeseen. Toisten reaktiot voivat vaikuttaa siihen, mitä nuori kertoo tai jättää kertomatta ja siihen, miten hän suhtautuu kuulusteluihin.
10. Tapaa nuori useamman kuin yhden kerran, jos se on mahdollista. Hänelle on voinut tulla mieleen tärkeitä asioita ensimmäisen tapaamisen jälkeen.
11. Anna nuorelle uhrille selkeää tietoa tutkinnasta. Kerro, mitä tapahtuu ja miksi. Varmista, että tieto menee perille. Kysy, ymmärsikö hän sanomasi. Anna tieto myös kirjallisena.
12. Vältä työntekijän vaihtumista, jos mahdollista.
13. Tee yhteistyötä lastensuojelun ja nuoren tukiverkostojen kanssa.
Ohjeita oikeudenkäyntiin
1. Muista, että nuoret ovat usein paljon kypsymättömämpiä kuin miltä he vaikuttavat.
2. Esitä tarkentavia kysymyksiä. Moni nuori on niukka sanoissaan, koska haluaa päästä tilanteesta nopeasti pois.
3. Varmista, että nuori tietää, mitä oikeudenkäynnissä tapahtuu, mitä häneltä odotetaan, keitä on läsnä ja miksi.
4. Tiedosta, että kaikki turvallisuudentunnetta lisäävät järjestelyt oikeussalissa auttavat nuorta muistamaan ja puhumaan.
Koonnut:
Päivi Vilkki, varatuomari, projektivastaava, Senja-projekti 2009-2011, Raiskauskriisikeskus Tukinainen, Tukinainen ry, rahoittajana Raha-automaattiyhdistys ry
Muutokset:
Katriina Sorsa, varatuomari, projektikoordinaattori, www.senjanetti.fi -hanke 2017-2018, Raiskauskriisikeskus Tukinainen, Tukinainen ry, rahoittajana oikeusministeriö
Maahanmuuttajataustainen uhri
Maahanmuuttajataustaisissa perheissä voi esiintyä lähisuhdeväkivallan lisäksi niin sanottuihin haitallisiin perinteisiin liittyvää väkivaltaa. Perinteiden muodot täytyy tuntea, jotta niihin liittyvään väkivaltaan päästään puuttumaan.
Keitä maahanmuuttajat ovat?
Maahanmuuttajat voivat olla kantasuomalaisten perheenjäseniä, maahanmuuttajaperheen jäseniä, kiintiöpakolaisia, turvapaikanhakijoita, paluumuuttajia, opiskelijoita, työperäisiä maahanmuuttajia tai laittomasti maassa olevia ihmisiä.
Lähisuhdeväkivalta
Maahanmuuttajataustaisissa perheissä voi esiintyä samanlaista lähisuhdeväkivaltaa kuin kantasuomalaisissakin perheissä. Maahanmuuttajataustainen uhri voi olla kantasuomalaista vaikeammassa asemassa, jos hänen suomenkielen taitonsa on heikko tai hän tuntee huonosti suomalaiset peruspalvelut. Usein häneltä puuttuu myös tieto siitä, että lähisuhdeväkivalta on Suomessa rikos. Maahanmuuttajataustainen uhri ei välttämättä aina myöskään luota viranomaisiin.
Väkivallan erityispiirteet
Kunniaan liittyvä väkivalta:
Kyse on fyysisestä tai henkisestä väkivallasta tilanteessa, jossa henkilöä epäillään yhteisöllisten siveysperiaatteiden loukkaamisesta. Epäilty teko aiheuttaa julkista häpeää miesvaltaisen ja -johtoisen arvomaailman näkökulmasta. Kunniaan liittyvä väkivalta tulee esiin kontrollina, alistamisena, fyysisenä väkivaltana, ääritapauksessa murhana tai itsemurhaan pakottamisena.
Pakkoavioliitto:
Vanhempien tai suvun järjestämä avioliitto, jota vastustaa joko toinen osapuoli tai molemmat. Pakkoavioliitto saattaa liittyä perheen taloudellisiin intresseihin tai kunniakäsitteisiin. Joskus pakkoavioliittoa voidaan käyttää myös oleskeluluvan tai kansalaisuuden saamiseksi.
Moniavioisuus:
Henkilöllä on samanaikaisesti useampia puolisoja. Suomessa moniavioisuus ilmenee tavallisesti siten, että henkilöllä on siviililain mukaan virallisesti vain yksi puoliso, mutta sen lisäksi on solmittu muita avioliitoja uskonnollisten perinteiden mukaisesti.
Myötäjäisiin liittyvä väkivalta:
Myötäjäiset ovat sulhasen perheelle maksettua rahaa tai arvolahjoja.
Liian pienet myötäjäiset voivat johtaa järjestetyn avioliiton purkamiseen ja väkivaltaan. Avioerotilanteessa myötäjäiset on palautettava morsiamen perheelle.
Tyttöjen ympärileikkaus eli sukuelinten silpominen:
Tyttöjen sukupuolielinten silpominen perustellaan naisen asemaan tai kulttuuriin liittyvillä syillä. Ympärileikkaus aiheuttaa uhrille fyysisiä ja psyykkisiä ongelmia. Suomessa asuville nuorille tytöille voidaan tehdä ympärileikkaus ulkomailla esimerkiksi kesälomamatkalla.
Ihmiskauppa:
Voi olla järjestäytynyttä rikollisuutta tai yksittäisen henkilön tekemää. Ihmiskauppa voi olla seksuaalisessa hyväksikäyttötarkoituksessa tapahtuvaa, pakkotyöhön tai muihin ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin saattamista tai elinten tai kudosten kauppaa.
Rasistisesti motivoitunut väkivalta:
Johtuu henkilön ihonväristä, syntyperästä, kansallisuudesta tai etnisestä alkuperästä.
Naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta sodissa, konflikteissa ja pakolaisolosuhteissa:
Tällaisen väkivallan ilmenemismuotoja voivat olla jäsenten silpominen ja seksuaalinen väkivalta.
Natalie Gerbert, Voimavarakeskus Monikan johtaja, Monika-Naiset liitto ry
Ljudmila Kettunen, turvakodin johtaja, Monika-Naiset liitto ry
Senja-projekti 2009-2011, rahoittajana Raha-automaattiyhdistys
Maahanmuuttajataustainen uhri: ohjeet
Ohjeita poliisille
1. Selvitä, tarvitseeko uhri tulkkia. Hanki luotettava tulkki ja tee tulkin ajanvaraus ajoissa. Kysy uhrilta mahdollisista kulttuurisista ja poliittisista esteistä, jotka saattavat liittyä tulkin käyttöön.
2. Käytä ammattitulkkia, älä puolisoa, lapsia, sukulaisia tai tuttavia. Naisuhrin kanssa on hyvä käyttää naistulkkia. Joissakin tapauksissa samasta etnisestä yhteisöstä olevaa tulkkia ei pidetä luotettavana.
3. Ota huomioon uhrin tulkkausta koskeva palaute. Varmista, ymmärtääkö uhri tulkin murretta, kirjakieltä tai ammattisanastoa.
4. Huomioi, että uhri saattaa tarvita suullisen tai kirjallisen käännöksen viranomaispäätöksestä tai sen yhteenvedosta.
5. Huomioi, että keskusteluun tarvitaan kaksinkertainen aika, kun käytetään tulkkia.
6. Käytä selkeää kieltä ja selitä huolellisesti käyttämäsi termit, kuten vahingonkorvausvaatimus.
7. Tiedosta, että uhrin ja hänen läheistensä on vaikea puhua sukulaisistaan. Kiinnitä myös erityistä huomiota uhrin ja hänen läheistensä turvallisuuden turvaamiseen poliisitutkinnan aikana.
8. Kysy uhrilta yksittäisistä teoista. Selitä samalla, mitä tarkoitat. Maahanmuuttajataustainen uhri ei välttämättä tunne erilaisia väkivallan muotoja, jos lähisuhdeväkivalta ei ole ollut rikos hänen kotimaassaan.
9. Huomioi, että uhri ei välttämättä osaa lukea eikä kirjoittaa.
10. Muista, että tukihenkilön mukanaolo on uhrille erityisen tärkeää.
11. Jos poliisi hälytetään kotiin, varmista, että uhri ymmärtää suomea tai saa tulkin välityksellä tiedon, mitä tapahtuu. Esimerkiksi jos pahoinpitelijä viedään pois asunnosta, uhrille pitää kertoa, milloin tämä vapautuu.
12. Kotihälytystilanteissa kiinnitä huomiota ihmiskaupan uhrin tunnistamiseen. Tarkista, ovatko henkilöiden asiakirjat kunnossa.
13. Kun olet uhrin mukana kotona noutamassa hänen henkilökohtaisia tavaroitaan, huolehdi, että hän ottaa mukaan paperinsa ja lääkkeensä.
14. Itsemurhatapauksissa kiinnitä huomiota myös teon taustoihin eli onko itsemurhalla mahdollisesti yhteyttä kunniaväkivaltaan.
Ohjeita oikeudenkäyntiin
1. Selvitä, tarvitseeko uhri tulkkia. Hanki luotettava tulkki ja tee tulkin ajanvaraus ajoissa. Järjestä kummallekin osapuolelle oma tulkki. Kysy uhrilta mahdollisista kulttuurisista ja poliittisista esteistä, jotka saattavat liittyä tulkin käyttöön.
2. Käytä ammattitulkkia, älä puolisoa, lapsia, sukulaisia tai tuttavia. Naisuhrin kanssa on hyvä käyttää naistulkkia. Joissakin tapauksissa samasta etnisestä yhteisöstä olevaa tulkkia ei pidetä luotettavana.
3. Ota huomioon uhrin tulkkausta koskeva mahdollinen palaute. Varmista, ymmärtääkö uhri tulkin murretta, kirjakieltä tai ammattisanastoa.
4. Huomioi, että uhri saattaa tarvita suullisen tai kirjallisen käännöksen viranomaispäätöksestä tai sen yhteenvedosta.
5. Varmista, että uhrin ei tarvitse nähdä tekijää. Se on erityisen tärkeää, jos kyse on kunniaan liittyvästä väkivallasta.
6. Varaa tavallista enemmän aikaa maahanmuuttajataustaisen uhrin kanssa, varsinkin, jos asiassa käytetään tulkkia. Uhrit pyrkivät usein myös puhumaan asian ympäriltä, koska sukulaisista on vaikea puhua.
Koonnut:
Päivi Vilkki, varatuomari, projektivastaava, Senja-projekti 2009-2011, Raiskauskriisikeskus Tukinainen, Tukinainen ry, rahoittajana Raha-automaattiyhdistys ry
Muutokset:
Katriina Sorsa, varatuomari, hankekoordinattori, www.senjanetti.fi -hanke 2017-2018, Raiskauskriisikeskus Tukinainen, Tukinainen ry, rahoittajana oikeusministeriö
Seksuaalirikoslaki
Jaa ohjeita uhrille
Ohjeita uhrille maksuttomasta oikeudenkäyntiavustajasta ja tukihenkilöstä
Milloin saat maksuttoman oikeudenkäyntiavustajan poliisikuulusteluun?
Jos olet joutunut seksuaalirikoksen, lähisuhdeväkivallan tai vakavan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuneen rikoksen uhriksi, sinulla on oikeus maksuttomaan oikeudenkäyntiavustajaan rikosilmoituksen tekovaiheessa. Mikäli olet jo poliisin luona, kuulustelua voidaan mahdollisesti siirtää, kunnes avustaja on saatu paikalle, jos ilmoitat poliisille toivovasi avuksesi oikeudenkäyntiavustajaa.
Kuka voi toimia oikeudenkäyntiavustajana?
Oikeudenkäyntiavustajana voi toimia oikeusaputoimiston julkinen oikeusavustaja, yksityinen asianajaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja.
Mihin tarvitset oikeudenkäyntiavustajaa?
Oikeudenkäyntiavustaja voi auttaa sinua poliisikuulustelussa oikeudellisesti merkittävien seikkojen esille tuomisessa sekä muun muassa vahingonkorvausvaatimustesi harkinnassa ja esitutkinnan loppulausunnossa.
Ennen oikeudenkäyntiä oikeudenkäyntiavustaja voi kertoa sinulle oikeudenkäynnin kulusta ja välittää oikeudelle toiveitasi sellaisista erityisjärjestelyistä, joilla varmistetaan, että sinun ei tarvitse kohdata tekijää oikeudessa.
Oikeudenkäynnissä oikeudenkäyntiavustaja huolehtii siitä, että kaikki kannaltasi tärkeät asiat tulevat esille.
Milloin saat maksuttoman oikeudenkäyntiavustajan oikeudenkäyntiin?
Voit saada maksuttoman oikeudenkäyntiavustajan oikeudenkäyntiin, jos syyttäjä ajaa oikeudessa rikosasiaasi, jossa olet joutunut seksuaalirikoksen, lähisuhdeväkivallan, ihmiskaupan tai vakavan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuneen rikoksen uhriksi, ja sinulla on vaatimuksia rikoksen tekijältä.
Vaatimuksesi voivat olla vaatimus tekijän tuomitsemiseksi rangaistukseen ja vahingonkorvausvaatimus tekijältä. Poliisi kysyy sinulta, onko sinulla näitä vaatimuksia. Mikäli kyseessä on asianomistajarikos, asia ei lähde eteenpäin, jos et vaadi tekijälle rangaistusta. Syyttäjä ajaa oikeudessa syytettä myös asianomistajarikoksesta, mikäli asianomistaja esittää rangaistusvaatimuksen ja muut syytteen nostamisen edellytykset täyttyvät.
Milloin saat maksuttoman tukihenkilön?
Oikeudenkäyntiavustajan lisäksi sinulla on oikeus saada myös maksuton tukihenkilö sekä poliisikuulusteluun että oikeudenkäyntiin henkiseksi tueksi. Tukihenkilön kanssa voit luottamuksellisesti keskustella tapauksen herättämistä tunteista, juridisia ohjeita hän ei anna. Tukihenkilönä voi toimia uhrin luotettava tuttava tai ystävä (ei kuitenkaan mahdollisesti todistajana oleva henkilö) tai esimerkiksi Rikosuhripäivystyksen vapaaehtoinen tukihenkilö. Myös oikeus voi uhrin pyynnöstä määrätä uhrin nimeämän henkilön tämän tukihenkilöksi. Oikeuden määräämällä tukihenkilöllä on oikeus saada esimerkiksi korvaus matkakuluista.
Mitä tarkoitetaan lähisuhdeväkivallalla, jolloin on oikeus maksuttomaan oikeudenkäyntiavustajaan ja tukihenkilöön?
Rikoslaissa lähisuhde on määritelty siten, että uhri on tekijän aviopuoliso tai entinen aviopuoliso, sisarus tai sukulainen suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa tai henkilö, joka asuu tai on asunut tekijän kanssa yhteistaloudessa tai on tai on ollut muuten näihin rinnastettavan suhteen takia hänelle läheinen (rikoslaki 21 luku 16 §).
Lievän pahoinpitelyn uhri ei ole oikeutettu maksuttomaan oikeudenkäyntiavustajaan, mutta hänellä on oikeus tukihenkilön saamiseen.
Asiaa koskevat lainkohdat
Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 2 luku 1a §, 3 § ja 10 §
Koonnut:
Päivi Vilkki, varatuomari, projektivastaava, Senja-projekti 2009-2011, Raiskauskriisikeskus Tukinainen, Tukinainen ry, rahoittajana Raha-automaattiyhdistys ry
Muutokset:
Katriina Sorsa, varatuomari, hankekoordinaattori, www.senjanetti.fi -hanke 2017-2018, Raiskauskriisikeskus Tukinainen, Tukinainen ry, rahoittajana oikeusministeriö
Opas tukihenkilön määräämiseksi uhrille
Oikeuden määräämä tukihenkilö uhrille rikosprosessia varten
Oikeus voi määrätä seksuaalirikoksen, lähisuhdevallan tai muun vakavan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen uhrille tukihenkilön esitutkintaa ja/tai oikeudenkäyntiä varten. Myös muun muassa paritusrikoksen ja ihmiskaupan uhri voi saada oikeuden määräämän tukihenkilön esitutkintaan ja oikeudenkäyntiin, kun uhria kuullaan henkilökohtaisesti ja hänen voidaan olettaa tarvitsevan tukea. Oikeuden antama määräys tukihenkilölle on henkilökohtainen.
Oikeus tukihenkilöön on riippumaton uhrin taloudellisesta tilanteesta. Saadakseen tukihenkilön uhrin ei tarvitse esittää selvitystä omista, vanhempiensa tai puolison tuloista tai varallisuudesta. Oikeuden määräämälle tukihenkilölle maksetaan korvaus noudattaen, mitä valtion varoista maksettavista todistelukustannuksista annetussa laissa säädetään. Korvausta saa siten päivärahan lisäksi muun muassa matkakuluista ja tarvittaessa kohtuullisista majoituskustannuksista. Tämä käytäntö mahdollistaa sen, että tukihenkilö voi olla sama henkilö, vaikka oikeudenkäynti olisi toisella paikkakunnalla kuin missä uhri ja tukihenkilö asuvat. Etenkin erityisryhmien, kuten esimerkiksi lasten, nuorten, vammaisten ja maahanmuuttajien kohdalla voi olla tärkeää, että tukihenkilö pysyy samana koko oikeusprosessin ajan. Korvausten maksamista varten on olemassa oma lomakkeensa, joita on saatavilla oikeudessa. Korvauksia voi hakea joissain tapauksissa etukäteen oman asuinalueensa poliisilaitokselta, tai ne maksetaan jälkikäteen tukihenkilön ilmoittamalle pankkitilille.
Tukihenkilön voi saada rikosprosessiin, vaikka uhrilla ei olisi oikeudenkäyntiavustajaa. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, kun uhrilla ei ole korvausvaatimuksia oikeudenkäynnissä, mutta häntä on tarpeen kuulla oikeudessa henkilökohtaisesti asian selvittämiseksi, ja hänen voidaan olettaa tarvitsevan tukea. Samoin paritusrikoksen uhri, joka ei ole asianomistaja, voi saada oikeuden määräämän tukihenkilön sekä esitutkintaan että oikeudenkäyntiin.
Tukihenkilö voi toimia uhrin tukena koko rikosprosessin ajan poliisikuulustelusta mahdolliseen valitustuomioistuimeen asti tai vaihtoehtoisesti rajoitetun ajan esimerkiksi vain oikeudenkäynnissä. Usein tukihenkilöä tarvitaan jonkin aikaa vielä oikeudenkäynnin jälkeenkin.
Kuka voi toimia tukihenkilönä?
Lähtökohtana on, että uhri itse saa valita hänelle määrättävän tukihenkilön. Oikeuden määräämänä tukihenkilönä voi toimia siihen suostumuksensa antanut henkilö, jolla on riittävä pätevyys. Tukihenkilön on tärkeää ymmärtää oma roolinsa uhrin tukena. Henkilö, joka on todistajana uhria koskevassa rikosasiassa, ei voi toimia oikeuden määräämänä tukihenkilönä.
Rikosasian käsitteleminen vaatii erityisesti seksuaalirikoksen uhrilta arkaluontoisten seikkojen esiin tuomista poliisikuulustelussa ja myöhemmin oikeudenkäynnissä, jos asia etenee oikeudenkäyntiin asti. Seksuaalirikos aiheuttaa usein voimakkaita häpeän tunteita uhrille ja tapahtuneesta kertominen poliisikuulustelussa tai oikeudenkäynnissä ei ole helppoa. Tukihenkilön paikalla olon tulisi rohkaista uhria kertomaan tapahtumista avoimesti ja totuudenmukaisesti. Uhrilla on rikosprosessissa lain mukaan totuudessa pysymisvelvollisuus toisin kuin rikoksesta epäillyllä tai vastaajalla. Väärän tiedon antaminen voi johtaa siihen, että uhri saattaa itse syyllistyä rikosoikeudellisesti sanktioituun tekoon, kuten väärään ilmiantoon tai kunnianloukkaukseen.
Tukihenkilönä voi toimia myös uhrin läheinen. Näissä tilanteissa tulee arvioitavaksi, edistääkö läheisen rooli tukihenkilönä uhrin etua rikosprosessissa. Mikäli läheinen toimii uhrin tukihenkilönä, on mahdollista, että uhri pyrkii suojelemaan läheistään jättäen kertomatta rikosasian kannalta olennaisia seikkoja. Esimerkiksi nuoren seksuaalirikoksen uhrin vanhempi, joka toimii nuoren tukihenkilönä, voi lisätä uhrin turvallisuuden tunnetta oikeusprosessissa. Nuori seksuaalirikoksen uhri ei kuitenkaan välttämättä kykene tai halua puhua seksuaalirikokseen liittyvistä yksityiskohdista oman vanhemman läsnä ollessa.
Tukihenkilön on myös hyvä itse tiedostaa, että vakavan rikoksen yksityiskohtien kuuleminen ja läpikäyminen rikosprosessin aikana voi aiheuttaa myös tukihenkilölle ahdistavia tuntemuksia. Tukihenkilön ei tulisi käsitellä omia tunnetilojaan tuettavan avulla.
Hakemus tukihenkilön määräämiseksi
Vapaamuotoisen hakemuksen tukihenkilön määräämiseksi voi tehdä uhri itse, hänen oikeusavustajansa tai poliisi. Myös syyttäjä voi esittää tukihenkilön määräämistä. Määräystä haetaan kirjallisesti siltä käräjäoikeudelta, jossa asia on vireillä tai jossa se voidaan panna vireille. Jos tukihenkilöä tarvitaan vasta hovioikeusvaiheessa, määräystä haetaan hovioikeudesta. Tukihenkilö voidaan tarvittaessa määrätä myös vasta paikan päällä oikeudenkäynnissä. Oikeuden antama määräys tukihenkilölle on henkilökohtainen.
Suostumus tukihenkilöksi
Tukihenkilöltä edellytetään hänen antamaansa suostumusta tehtävään. Tukihenkilön on ymmärrettävä tukisuhteen tarkoitus ja vaitiolovelvollisuuden merkitys.
Suostumuksen tukihenkilöksi voi antaa esimerkiksi seuraavalla tavalla:
Suostun A:n tukihenkilöksi esitutkintaa ja oikeudenkäyntiä varten seksuaalirikosta koskevassa asiassa, jossa A on asianomistaja.
Sitoudun sekä tukihenkilösuhteen kestäessä että sen lakattua olemaan ilmaisematta sivulliselle tietoja, joita olen tukihenkilösuhteessa toimiessani saanut tietää A:ta koskevasta rikosasiasta, rikostutkinnasta, oikeudenkäynnistä, hänen henkilökohtaisista oloistaan tai taloudellisesta asemastaan.
Ymmärrän, että salassapitovelvollisuuden rikkominen tähän rikosasiaan liittyvissä asioissa on rikoslain mukaan rangaistava teko.
Nimi ja osoite
Syntymäaika
Paikka ja päiväys
Allekirjoitus ja nimenselvennys
Tukihenkilön tehtävät
Tukihenkilön tehtävä on olla esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä rikoksen asianomistajan henkilökohtaisena tukena ja auttaa häntä asian käsittelemiseen liittyvissä käytännön kysymyksissä. Rikoksen uhrin kanssa voidaan myös sopia, että tukihenkilö on mukana esimerkiksi vain oikeudenkäynnissä. Yleensä kuitenkin luottamuksellisen suhteen syntymiseksi tukihenkilö ja rikoksen uhri tapaavat jo esitutkinnan alkuvaiheessa poliisikuulustelun lähestyessä tai jo ennen kuin rikosilmoitusta on vielä tehty.
Tukihenkilö ei ole uhrin oikeusavustaja eikä terapeutti. Tukihenkilön tehtävä on nimensä mukaisesti toimia uhrin henkilökohtaisena tukena rikosprosessissa. Tukihenkilö voi omalla panoksellaan helpottaa myös oikeusavustajan työtä tukemalla uhria, jolloin oikeusavustaja voi paremmin keskittyä juridisiin seikkoihin ja varsinaiseen rikosprosessiin uhrin asiassa.
Asian käsittelemiseen liittyvät kysymykset voivat vaihdella rikosprosessin eri vaiheissa. Esimerkiksi esitutkinnan alettua uhria on tuettava kuulusteluun liittyvissä käytännön järjestelyissä siinä, että uhri pystyisi kertomaan tapahtumista mahdollisimman avoimesti ja totuudenmukaisesti. Tässä vaiheessa uhri usein myös etsii oikeusavustajaa, jonka hankkimisessa tukihenkilö voi auttaa. Oikeudenkäynnin lähestyessä uhria tulee tukea siinä, miten oikeudenkäynnissä toimitaan ja mitä uhrilta siellä odotetaan.
Tukihenkilön rooli poliisikuulustelussa
Tukihenkilö voi tulla mukaan poliisikuulusteluun, kun rikoksen uhria kuullaan. Yleensä tässä vaiheessa uhrilla on jo yksityinen tai julkinen oikeusavustaja, joka on mukana poliisikuulustelussa. Tukihenkilö voi olla kuulustelussa mukana, vaikka uhrilla olisi kuulustelussa myös avustaja paikalla.
Tukihenkilö voi ennen poliisikuulustelua kertoa yleisellä tasolla kuulustelutilanteesta, mutta hänen tehtävänä poliisikuulustelussa ei ole antaa rikoksen uhrille juridisia neuvoja eikä esittää uhrin puolesta rikosasiaan liittyviä kysymyksiä. Juridisten neuvojen antaminen ja kysymysten esittäminen kuuluvat yksityisen tai julkisen oikeusavustajan tehtäviin. Tukihenkilö voi ehdottaa rikoksen uhrille avustajan hankkimista, jos hänellä ei sitä vielä ole.
Tukihenkilö on poliisikuulustelussa uhrin tukena ja seuraa mitä tarpeita uhrilla kuulustelun aikana tulee esiin. Uhri voi hyvinkin tarvita kuulustelun aikana esimerkiksi taukoa. Tauon aikana tukihenkilö voi tiedustella uhrin jaksamista ja uhrin kokemusta poliisikuulustelusta.
Poliisikuulustelu voi olla uhrille hämmentävä kokemus, sillä uhri joutuu käymään rikoksen tapahtumat uudelleen läpi. Poliisin tehtävänä on selvittää rikoksen tapahtumat tarkasti ja uhrille esitettävät kysymykset ovat näin ollen yksityiskohtaisia. Tukihenkilön on hyvä tiedostaa, että uhri voi kokea rikosasiaan liittyvien tarkkojen kysymysten esittämisen kiusallisena. Lisäksi rikos on uhrille usein traumatisoiva kokemus, ja trauman vuoksi uhri ei välttämättä kykene ilmaisemaan itseään selvästi poliisikuulustelussa. Näissä tilanteissa tukihenkilön rooli henkisenä tukena auttaa uhria kertomaan tapahtumista selkeämmin ja sujuvoittaa kuulustelun etenemistä.
Tukihenkilön rooli oikeudenkäynnissä
Tukihenkilön rooli korostuu oikeudenkäynnissä, joka on varsinkin erityistukea vaativan rikoksen kuten seksuaalirikoksen, vakavan väkivallan, parituksen tai ihmiskaupan uhrille usein yksi haastavimmista vaiheista rikosprosessissa. Rikoksen uhrille oikeudenkäynti tuottaa helposti stressiä ja jännitystä. Jos tukihenkilö tulee vasta rikosprosessin tässä vaiheessa mukaan, niin uhrin edun mukainen käytäntö on, että tukihenkilö tapaa uhrin ennen oikeudenkäyntiä. Se on tärkeää, sillä tukihenkilö vahvistaa uhrin turvallisuudentunnetta ja parhaimmassa tapauksessa lievittää uhrin mahdollisia pelkoja ja epävarmuuden tunteita. Uhrin tulee voida luottaa tukihenkilöön, jotta hän uskaltautuu ottamaan esille hänelle vaikeita asioita. Tavoitteena on helpottaa uhrin kokemusta oikeudenkäynnistä.
Tukihenkilö voi kertoa uhrille yleisellä tasolla, mitä oikeudenkäynnissä tapahtuu ja miten siellä käyttäydytään. Sen sijaan oikeusavustajan tehtävä on kertoa uhrille tarkemmin ja yksityiskohtaisemmin mitä uhrilta oikeudenkäynnissä odotetaan ja miten oikeudenkäynti etenee prosessioikeudellisesta näkökulmasta.
Oikeussalissa tukihenkilö seuraa uhrin oloa ja jaksamista. Tukihenkilö voi olla tarvittaessa yhteydessä esimerkiksi avustajaan, jos huomaa, että tauolle olisi tarvetta. Tauon aikana on hyvä tiedustella uhrin jaksamista ja keskustella uhrin kokemuksesta oikeudenkäynnin kulkuun liittyen.
Monet seksuaalirikoksen uhrit eivät halua kohdata tekijää enää teon jälkeen. Oikeudenkäynti on mahdollista järjestää niin, että uhri ja tekijä eivät kohtaa toisiaan. Tukihenkilö voi selvittää uhrin kanssa erityisjärjestelyjen tarvetta ja sopia niistä etukäteen uhrin oikeusavustajan tai esimerkiksi käräjäsihteerin kanssa. Tarpeet vaihtelevat uhrin ja rikokseen liittyneiden olosuhteiden mukaan, mutta useimmin käytetyt suojelutoimet tarkoittavat oikeussalissa syytetyn ja uhrin välistä näköestettä eli sermiä ja erillistä odotustilaa oikeustalolla.
Tukihenkilön ja oikeudenkäyntiavustajan yhteistyö uhrin tukemiseksi
Tukihenkilö voi tehdä yhteistyötä uhrin oikeudenkäyntiavustajan kanssa sopimalla tehtävien jaosta käytännön järjestelyiden suhteen. Tukihenkilön ja oikeudenkäyntiavustajan yhteistyön tulee perustua uhrin tarpeiden ja toiveiden kunnioittamiseen. Tukihenkilön ja oikeudenkäyntiavustajan on esimerkiksi hyvä sopia uhrin kanssa etukäteen, miten ja kenen kanssa uhri tulee poliisikuulusteluun ja oikeudenkäyntiin.
Tukihenkilö ja oikeudenkäyntiavustaja voivat keskustella uhrin kanssa yhteisesti prosessin kulusta ja vastata uhrin kysymyksiin. Yhteistyössä on tärkeää muistaa oma rooli ja toimia sen mukaisesti. Tukihenkilö voi keskustella yleisesti uhrin tuntemuksista ja kokemuksista prosessiin liittyen, mutta hänen ei tarvitse tietää oikeudenkäynnin juridisia yksityiskohtia eikä ottaa kantaa niihin, vaan se kuuluu oikeudenkäyntiavustajan tehtäviin.
Rikoksen uhrin kohtaaminen sensitiivisesti
Sensitiivinen kohtelu merkitsee uhrin erityisyyden huomioimista, tietoisuutta rikoksen kokemisen ja oikeusprosessin vaikutuksista ja seurauksista uhrin käyttäytymiseen. Sensitiivisellä kohtelulla helpotetaan uhrin kokemusta ja toimimista rikosprosessin aikana. Tukihenkilö edesauttaa omalla toiminnallaan ja käytöksellään uhrin oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin.
Sensitiivisessä kohtaamisessa on hyvä muistaa uhrin kohtelias ja kunnioittava puhuttelu. Tukihenkilön ammatillisuuteen liittyy uhrin käytöksen ymmärtäminen ja se, että uhrin käytöksen taustalla voi vaikuttaa trauma. Uhri saattaa nähdä tilanteen ns. traumasilmälasiensa kautta. Tukihenkilön on hyvä ennakoida tilanteet, olla tarkkaavainen ja läsnä kohdatessaan rikoksen uhria.
Linkit lainsäädäntöön:
Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa (11.7.1997/689) 2 luku 1 a §, 3 §, 3 a §, 4 §, 9 §, 10 §
Laki valtion varoista maksettavista todistelukustannuksista (15.9.1972/666)