Hallituksen esitys rikoslain seksuaalirikossäännösten uudistuksesta valmistui. Vapaaehtoisuus seksiin on asia, jota nyt kysytään raiskausrikoksia arvioitaessa. Mutta mitä ihmettä tapahtui haavoittuvassa asemassa olevien uhrien oikeuksille ja heidän yhdenvertaisuudelleen lain edessä?
Oikeusministeriön lainvalmistelussa kaikkia haavoittuvassa asemassa olevia raiskausten uhreja ei huomioitu raiskaussäännöksessä, vaan raiskausta paljon lievemmässä lainkohdassa nimeltä seksuaalinen hyväksikäyttö. Sitä koskeva pykälä alkaa sanoin ”joka asemaansa hyväksikäyttäen saa osallistumaan sukupuoliyhteyteen”. Tekijänä tässä rikosnimikkeessä on valta-asemassa oleva henkilö ja uhrina esimerkiksi alle 18-vuotias, joka on koulussa, laitoksessa, työsuhteessa tai vapaa-ajan toiminnassa tekijän määräysvallan tai valvonnan alainen tai hän on kypsymättömyytensä vuoksi heikompi suhteessa häntä vanhempaan tekijään. Samoin sairaala- ja laitoshoidossa olevat kuuluvat tähän ryhmään. Lisäksi seksuaalista hyväksikäyttöä koskevassa lainkohdassa mainitaan tapaukset, joissa tekijä on muussa ”erityisessä valta-asemassa” uhriin nähden. Törkeää tekomuotoa ei ole.
Rangaistusasteikoksi seksuaalisessa hyväksikäytössä esitetään neljästä kuukaudesta neljään vuoteen vankeutta, kun raiskauksessa se olisi 1–6 vuotta vankeutta ja törkeässä raiskauksessa 2–10 vuotta vankeutta. Seksuaalisen hyväksikäytön alhaisen rangaistusminimin vuoksi vankeusrangaistus olisi käytännössä pääsääntöisesti ja lähes aina ehdollinen. Jos valta-asemaansa hyväksikäyttävä tekijä maksaa nuorelle vielä korvausta seksistä, teosta voisi selvitä jopa sakoilla, kun sovelletaan esityksessä ehdotettua rikosnimikettä ”korvauksen tarjoaminen nuoreen kohdistuvasta seksuaalisesta teosta”. Seksuaalinen teko tarkoittaisi tässä myös sukupuoliyhteyttä.
Seksuaalisen hyväksikäytön lainkohta merkitsee sukupuoliyhteyden sisältävien tekojen osalta tosiasiassa lievää raiskausta. Siinä mainittuja tekoja varten ovat raiskauksen ja törkeän raiskauksen tunnusmerkistöt, ja sinne nämä teot kuuluvat. Raiskauksen tunnusmerkistö käsittää myös tilanteita, jolloin uhrin suostumusta ei voida saada. Senkään vuoksi ei ole olemassa hyväksyttäviä perusteita asettaa lainsäädännössä haavoittuvassa asemassa olevia raiskausten uhreja huonompaan asemaan luomalla seksuaalisen hyväksikäytön kaltaisia keinotekoisia pykälärakennelmia. Uhrin haavoittuva tila käsitteenä tulee Ruotsin tavoin lisätä raiskauksen tunnusmerkistöön.
Koska hallituksen esitys loukkaa vakavalla tavalla uhrien yhdenvertaisia oikeuksia, pelkästään suostumushurmioon ei pidä jäädä vellomaan – muutkin lainkohdat vaativat huolellista arviointia eduskunnassa.
Riitta Silver
kehittämispäällikkö, varatuomari