Jokainen ihminen on kokemuksissaan ainutlaatuinen ja erityinen, toisaalta ihmisten kokemuksissa voi olla jotakin samaa ja yhteisesti jaettua. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisityöhön hakeutuvilla voi erottaa joitakin tyypillisiä elämäntilanteita.
Tyypillisiä kriisityöhön hakeutuvia asiakasryhmiä ovat
• akuutin seksuaaliväkivallan kriisin keskellä elävät
• lähisuhteissaan monimuotoista väkivaltaa kokevat
• lapsuudessa tai nuoruudessa seksuaaliväkivaltaa kokeneet.
Joukossa on ihmisiä, jotka eivät ole aiemmin saaneet ammatillista apua ja heitä, jotka ovat hakeneet apua lukuisistakin mielenterveyspalveluista, mutta eivät ole tulleet autetuiksi seksuaaliväkivallan kokemuksessaan. Tavatonta ei myöskään ole se, että asiakkaaksi hakeutuvalla on takanaan useita vuosia kestänyt kuntoutuspsykoterapia, mutta seksuaaliväkivallan trauma on jäänyt käsittelemättä. Jokaisella asiakkaalla on oma yksilöllinen toipumisprosessinsa tavoitteineen. Jollekin asiakkaalle toipuminen voi tarkoittaa rohkeutta liikkua kodin ulkopuolella ilman ylivoimaista pelkoa tai välttelykäyttäytymistä, toiselle kykyä perustaa parisuhde tai perhe. Oleellista on asiakkaan oma toimijuus omassa prosessissaan, mikä palauttaa ja vahvistaa väkivaltakokemuksen heikentämää itsemääräämisoikeutta.
Akuutissa kriisitilanteessa asiakas tuntee usein pelkoa pysyvästä ja peruuttamattomasta vaurioitumisesta. Silloin asiakkaan on tärkeä saada tietoa, miten seksuaaliväkivalta vaikuttaa, mikä sille on tyypillistä ja miten toipuminen yleensä etenee. Myös toivon ylläpito on tärkeä osa kriisityötä. Oireiden ja traumareaktioiden normalisointi ja psykoedukaatio seksuaaliväkivaltakokemukseen liittyvistä vaikutuksista ja sen seurauksista lisäävät asiakkaan itseymmärrystä ja kasvattavat hallinnan tunnetta. Myös huoli oman toimintakyvyn muutoksista voi lieventyä, kun asiakas kuulee toipumisen olevan prosessi, jossa erilaiset vaiheet seuraavat toisiaan. Vointi ei yleensä kohene suoraviivaisesti, vaan voi sisältää ajoittain taantumista. Työntekijän tehtävänä on normalisoida tätä tarpeelliseksi toipumisen osaksi, joka tarjoaa mahdollisuuden keskeneräiseksi jääneiden asioiden käsittelyyn.
Akuutissa tilanteessa kriisityössä keskitytään turvallisuuden tunteen vahvistamiseen ja arjen vakauttamiseen. Arjen rutiineihin ja ihmissuhteisiin kiinnittyminen tuo vakautta kriisissä olevan ihmisen elämään. Tukea on tärkeä saada ainakin ulkopuoliselta ammattilaiselta, jos oma tukiverkosto puuttuu.
Alaikäisten asiakkaiden kohdalla lastensuojelulain edellyttämä ilmoitusvelvollisuus sekä yhteistyö nuoren ja tämän vanhempien kanssa korostuu.
Lapsena tai nuorena seksuaaliväkivaltaa kokenut asiakas saattaa hakea apua vasta aikuisena, jolloin elettyä elämää on voinut kuormittaa esimerkiksi ihmissuhteisiin, mielenterveyteen tai seksuaalielämään liittyvät haasteet. Lapsuus- ja nuoruusiässä voi olla vaikea tunnistaa tapahtunutta seksuaaliväkivallaksi tai siitä pyritään selviytymään välttelyn keinoin. Tyypillistä on myös, että nuori ei uskalla kertoa kokemuksestaan seurausten pelossa. Seksuaaliväkivallan kokemusta esimerkiksi yliseksuaalisella ja itsetuhoisella tavalla oireilevan nuoren traumakokemus saattaa jäädä tunnistamatta ja oikeanlainen apu saamatta, jolloin kokemus voi koteloitua traumamuistoksi vuosiksi tai vuosikymmeniksi.
Tieto kriisityön työskentelytavoista ja sisällöistä voi rohkaista ja madaltaa kynnystä avun hakemiseen. Kriisityö aloitetaan tutustumisella ja asiakkaan toiveiden kartoittamisella, myös psykoedukaatioon käytetään riittävästi aikaa. Trauman käsittely voi aluksi olla esimerkiksi vointia vakauttavia kehollisia harjoituksia, ja itse traumakokemusta ja sen sanoittamista voidaan lähestyä myöhemmin asteittain, asiakkaan voima- varoja kuunnellen.
Lähisuhteessaan seksuaaliväkivaltaa kokeneilla asiakkailla on usein kokemuksia väkivallan monista muodoista, ja koetun väkivallan tunnistaminen vie usein aikaa. Tuen avulla asiakas löytää sanoja kokemukselleen, jota on voinut nimittää vaikkapa huonoksi seksiksi. Väkivaltaisesta parisuhteesta irtautuminen tapahtuu tyypillisesti hitaasti ja usein irrottautumiseen liittyy turvaan hakeutumisen ja takaisin palaamisen vuorottelua. Parisuhteessa tapahtuva seksuaaliväkivalta on erityisen haavoittava ja ristiriitaisia tunteita herättävää koska kyseessä on ihmissuhde, johon liittyy myös myönteisiä tunteita ja kiintymystä. Asiakas tarvitsee työntekijältä kärsivällisyyttä ja arvostusta työstää prosessiaan omalla tahdillaan.
Mikäli haluat lisätietoa eri asiakasryhmistä, voit tutustua ensipuheluihin liittyviin tilastoihin osoitteessa: https://tukinainen.fi/medialle/.
Lähde: Heinjoki, H., Posio, N., Rantalainen, S. et al. 2023. Seksuaaliväkivaltaa kokeneen terapeuttinen kriisityö Raiskauskriisikeskus Tukinaisessa. Teoksessa Seksuaaliväkivaltatyön perusteet. Toim. Bildjuschkin, K. Helsinki: THL.